Imetyksen hyödyt

Imetyksellä on paljon tunnettuja terveysvaikutuksia, mutta kaikki sen hyödyt eivät ole vielä yleisessä keskustelussa tai imetys mainoksissakaan. Osa imetyksen vaikutuksista liittyy kehoon, osa hermostoon – ja osa vauvan kasvuun tavoilla, joita harvemmin yhdistämme ruokailuun.

Tässä kirjoituksessa keskitytään vauvan näkökulmasta merkityksellisiin hyötyihin, ja listan alkuun on koottu juuri ne, jotka jäävät usein vähemmälle huomiolle. 

Kuva: Purkiewicz  et al 2025

Vauvan näkökulmasta – imetyksen hyödyt

1. Läheisyys, turva ja hermoston rauhoittuminen

Imetys ei ole vauvalle vain ravinnon saamista, vaan kokonaisvaltainen turvakokemus. Imetyksen aikana vauvan hermosto saa runsaasti rauhoittavia aistimuksia: ihokontakti, lämpö, sydämen syke, hengityksen rytmi ja tuttu tuoksu ääni. 

Imetyshetki on yhteinen hermostohetki, mikä tukee:

• rauhoittumista
• stressistä palautumista
• itsesäätelyn kehittymistä

Imetyshetket toimivat vauvalle ikään kuin hermoston “ankkureina”, erityisesti ihan pienenä, jolloin säätely tapahtuu vielä aikuisen ja erityisesti äidin kautta. 

Elämän tärkeimpiä asioita on tuntea turvaa ja rakkautta. Imetyshetket, joissa annetaan tietoinen läsnäolo, on täydellisiä vahvistamaan näitä kahta ydin tarvetta. 

2. Leukojen ja purennan terveen kehityksen tukeminen

Onko sinulle tullut mieleen, että suunhyvinvointi lähteekin liikkelle imetyksestä? Imetys on yhteydessä pienempään purentavirheiden riskiin. Erityisesti sen on todettu vähentävän:

• posteriorista ristipurentaa
• skeletaalista luokka II ‑purentaa
• distaalipurentaa

Pitkäkestoisempi ja yksinomainen imetys näyttää lisäävän suojaavaa vaikutusta. Imetyksen aikana vauva joutuu työskentelemään aktiivisesti saadakseen maitoa, mikä tukee leukojen luonnollista kasvua. Imeminen on rankkaa, mutta sillä on tärkeä tehtävä. 

Lähde:
Abate et al., Nutrients
https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC7761290/

3. Kasvojen ja leukojen harmoninen kasvu 

Imetyksen aikana vauva käyttää kieltä, alaleukaa ja kasvojen lihaksia monipuolisesti. Tämä stimuloi:

• leukojen kasvua
• suun rakenteiden muotoutumista
• koko suun ja kasvojen toiminnallista tasapainoa

Tämä tukee niin sanottua stomatognatista järjestelmää, johon kuuluvat imeminen, nieleminen, pureskelu, hengitys ja myöhemmin puhe.

Lähde:
Cudziło et al., Developmental Period Medicine
https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC8522884/

4. Kitalaen ja hammaskaaren luonnollinen muotoutuminen

Imetyksessä kieli kohoaa laajasti kitalakea vasten ja alipaine syntyy fysiologisesti. Tämä tukee:

• leveämpää, U‑muotoista hammaskaarta
• kitalaen tervettä kasvua

Pulloruokintaan on tutkimuksissa liitetty useammin kapeampi, V‑muotoinen kitalaki ja myöhemmät purentaongelmat.

Lähde:
Feeding practices and jaw development – kirjallisuuskatsaus, Karadimitriou et al.
https://cdn.fortunejournals.com/articles/feeding-practices-and-jaw-development-a-comprehensive-literature-review-of-their-interconnected-dynamics.pdf 

5. Suun toimintojen tukeminen: nieleminen, hengitys ja puhe

Imetys harjoittaa suun ja kasvojen lihasten yhteistyötä tavalla, joka tukee:

• toiminnallista nielemistä
• nenähengitystä
• myöhempää puheenkehitystä

Tämä on tärkeää myös varhaisen funktionaalisen ortopedian näkökulmasta.

Lähde:
Karadimitriou et al.
https://cdn.fortunejournals.com/articles/feeding-practices-and-jaw-development-a-comprehensive-literature-review-of-their-interconnected-dynamics.pdf 

6. Suoja infektioita vastaan (immuunipuolustus)

Imetetyt vauvat sairastavat harvemmin hengitystie‑ ja suolistoinfektioita, kuten ripulia ja korvatulehduksia. Rintamaito sisältää vasta-aineita, entsyymejä ja eläviä immuunisoluja, jotka tukevat vauvan vielä kehittyvää puolustusjärjestelmää.

Lähteet:
WHO
https://www.who.int/health-topics/breastfeeding
AAP, systemaattinen katsaus (2025)
https://publications.aap.org/pediatrics/article/156/1/e2025071516/201741 

7. Pienempi riski kätkytkuolemaan 

Imetys on yhteydessä merkittävästi pienempään kätkytkuoleman riskiin. Suojaava vaikutus on voimakkain täysimetyksessä.

Lähde: 

Thompson et al., 2017 – Pediatrics, 
https://europepmc.org/article/MED/29084835  

8. Tukee aivojen ja kognitiivista kehitystä

Imetys on yhteydessä parempiin kognitiivisiin taitoihin lapsuudesta nuoruusikään. Vaikka osa vaikutuksista liittyy myös perhetaustaan, yhteys säilyy useissa pitkittäistutkimuksissa.

Lähteet:
PLOS One
https://journals.plos.org/plosone/article?id=10.1371/journal.pone.0267326
Nature / Pediatric Research
https://www.nature.com/articles/s41390-025-04086-x 

9. Tukee suoliston tervettä mikrobistoa

Rintamaito ohjaa suolistoon hyödyllistä bakteerikantaa, erityisesti Bifidobacterium-sukuja, jotka tukevat immuunijärjestelmän ja aineenvaihdunnan kehitystä.

Lähteet:
Pathogens (2024)
https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC11280328/
Gut Microbes (2025)
https://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/19490976.2024.2446403

10. Vähemmän allergioita ja astmaa

Imetys on yhteydessä pienempään allergioiden ja astman riskiin, erityisesti varhaislapsuudessa.

Lähteet:
AAP (2025)
https://publications.aap.org/pediatrics/article/156/1/e2025071516/201741
WHO
https://www.who.int/health-topics/breastfeeding

11. Pienempi riski lihavuuteen ja aineenvaihduntasairauksiin

Imetetyillä lapsilla on keskimäärin pienempi riski ylipainoon ja tyypin 1 diabetekseen myöhemmin elämässä.

Lähteet:
WHO
https://www.who.int/health-topics/breastfeeding
Role of breastfeeding in disease prevention
https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC11214977/

12. Yksilöllisesti mukautuva ravinto

Rintamaito on elävää, mukautuvaa ravintoa: sen koostumus muuttuu vauvan iän, tarpeiden ja jopa vuorokaudenajan mukaan. Rintamaito muuttuu myös, kun vauva on kipeänä, se antaa vauvalle aina tukea missä tilanteessa tahansa. 

Aivojen ja hermoston rakennusaineet

• DHA ja ARA (omega‑3 ja omega‑6 -rasvahapot)
• Kolesteroli (tarpeellinen aivojen ja solukalvojen kehitykselle)
• Sphingomyeliini ja muut fosfolipidit
• Tauriini

Nämä tukevat aivojen, näön ja hermoston kypsymistä.

Immuunijärjestelmän suojaavat tekijät

• Vasta-aineet (erityisesti IgA)
• Elävät immuunisolut (mm. makrofagit, lymfosyytit)
• Lactoferriini (sitoo rautaa ja estää bakteerien kasvua)
• Lysoymi (antimikrobinen entsyymi)
• Komplementtitekijöitä
• Tulehdusta sääteleviä sytokiineja

Rintamaito toimii vauvalle ikään kuin räätälöitynä immuunijärjestelmän jatkeena.

Suoliston terveyttä tukevat aineet

• Rintamaidon oligosakkaridit (HMO:t) – prebiootteja, joita vauva ei itse sulata, mutta jotka:
  • ruokkivat hyödyllisiä suolistobakteereja joita tarvitsemme 
• Hyödyllisiä bakteereja (esim. Bifidobacterium)
  • meissähän on enemmän bakteerreja kuin soluja

Hormoneja, entsyymejä ja viestiaineita

Rintamaito sisältää biologisesti aktiivisia yhdisteitä, jotka säätelevät vauvan kehoa:

• Oksitosiinia ja oksitosiinia aktivoivia tekijöitä
• Kortisolin vuorokausirytmiä heijastavia määriä
• Leptiiniä ja greliiniä (ruokahalun ja kylläisyyden säätely)
• Kasvutekijöitä (esim. EGF – epidermal growth factor)

Nämä vaikuttavat mm. stressinsäätelyyn, aineenvaihduntaan ja kasvuun.